Seurasin vuoden suurinta liike-elämän tapahtumaa tällä kertaa lähinnä sähköisten kanavien kautta. Ikävä kyllä. Meillä ulkopuolisillakin on selkeä hatunnoston paikka tapahtuman pyörittäjille. Se vaikuttaa olevan Suomessa laadultaan aivan omaa luokkaansa. Kovatasoiset puhujat rakensivat tapahtumalle tanakan selkärangan, käsiteltävät teemat osuivat hienosti aikaan ja itse showssa oli suuren maailman meininkiä. Osassa tapahtuman kommenteista paistoi läpi jopa "sarasvuolaista" hurmoksellisuutta ja Twitterin välityksellä jonkinlainen heimolaisuus iski varsin laajaan porukkaa. Loistavaa!
Huuman ulkopuolella jäin kuitenkin monilta osin kaipaamaan varsinaiseen substanssiin syvyyttä ja selkeämpää edelläkävijyyttä. Liekö syynä tuo ulkopuolisuus, mutta useat lukemani twiitit olivat lopulta pehmeitä itsestäänselvyyksiä, joita some on jo nyt pullollaan. Alkuun vieritin syytä pelkästään twiittien rajoitetulle pituudelle mutta muutamista haastatteluista ja pidemmistä avautumisista johtuen jouduin ottamaan pakkia. Olenko siis lukenut täysin ohi parhaan sisällön kun kaikki muut tuntuivat olevan antiin tyytyväisiä? Tässä blogissa löytyy siis toisen käden lähteisiin ja pieneen otokseen perustuvaa yhteenvetoa tapahtuman raportoidusta sisällöstä. Ja kyllä, onhan tämä hieman kärjistettyä mutta hylkiköön kuka tahtoo. Itse tapahtuma, sen markkinointi ja asiakaspalvelu saivat lähes poikkeuksetta positiivista palautetta. Kylmissään oleville tarjottiin pyytämättä vilttiä ja hotellin avainkortitkin olin brändätty tapahtuman mukaisesti. Oman näkemäni, lukemani ja kuulemani perusteella; NBF on kaiken tämän positiivisen palautteen ansainnut. Tapahtuma on Suomessa vertaansa vailla ja sille ei voi muuta kun toivottaa entistä vahvempaa jatkoa. Upea tarina!
Onko meillä sama ymmärrys ja osaaminen mutta kokemukset puuttuvat?
Kommentteja ja julkista sisältöä haravoidessa yksi havainto tuntui kuitenkin nousevan päällimmäiseksi. Löytyy Suomesta pitkälti sama ymmärrys ja "tekninen" osaaminen mutta tekemisessä ja kokemuksessa jäämme jälkeen? Pienestä markkinastamme ei vaan löydy vastaavia esimerkkejä kuin monilla puhujilla oli. Marriotin business-matkustajille räätälöidyistä mobiilipalveluista voimme Suomessa toistaiseksi vain uneksia ja monta muutakin casea jää rakentamatta. Yritykset Suomessa tuottavat homogenisoitua tarjontaa pienelle homogenisoidulle markkinalle. Mielekkäät segmenttimme jäävät ilmeisesti niin pieniksi, että investointeja ei kannata tai voi hajottaa. Mutta puuttuuko meiltä enemmänkin näkemystä ja rohkeutta kuin, että olisimme markkinamme vanki? Onko esiintyjien substanssin kautta ymmärrettävissä jotain uutta myös itsestämme?
Miksi amerikkalaiset osaavat paremmin?
Amy Chua ihmetteli jossakin haastatteluistaan tapahtuman vahvaa amerikkalaista miehitystä. Hyvä pointti vaikka lasten kasvatuksesta olenkin Amyn kanssa hieman eri linjoilla. Onko kysymys pelkästään markkinoinnillisista syistä (joka olisi helppo ymmärtää) vai eikö teemojen syvää osaamista löydy lähempää? Tästä(kin) syystä päätin siis kurkistella puhujien, ainakin Twitterin tasolla välittyneisiin oppeihin vähän tarkemmin. Kaikkiin kommentteihin en puhujaa saanut linkitettyä ja muutenkin keskityin ennalta kiinnostavimpiin, eniten lainauksia innoittaneisiin puhujiin. Puhujien puolustukseksi on sanottava, että he eivät ole vastuussa alla olevista lainauksista. Ainakaan kokonaan. Lainaukset twiiteistä ja haastatteluista olen kursivoinut.
Tee töitä niin saat rahaa. Saa siteerata.
Näin alkuun, monelle voi tulla yllätyksenä, että kun uskot unelmiisi ja teet lujasti töitä hyvällä asenteella niin menestys seuraa perässä. Tähän olisin kaivannut vielä, "vain sanakirjassa menestys tulee ennen työtä", niin homma olisi ollut paketissa.
Vineet Nayar: Kertovatko työntekijäsi ylpeänä missä ovat töissä? Jos eivät, teillä on iso ongelma. // Millä luodaan luottamus organisaatioon? Tee siitä läpinäkyvä ja avoin! // Juurikin näin, ilon kautta. Elämä on. Ei sillä etteikö läpinäkyvyydelle tilaa olisi mutta eikö meillä tätä ole ymmärretty? Toteutus toki voi olla kaukana hyvästä suorituksesta.
Suomi on yhtä lähellä maailmankaikkeuden keskipistettä kuin googlehaun "The best place on earth" etusivua.
Seth Godin: Asiakkaat kaipaavat eniten sitä, että heidät kohdataan aidosti. Ihmisinä. // Suomi on maailmankaikkeuden keskiössä, se on vain yhden klikin päässä kaikkialta. // Tykkääjien ja seuraajien määrä ei enää vaikuta, vaan heimot. // Ensimmäistä en viitsi edes kommentoida mutta keskimmäisestä sanoisin totta, mutta samalla se klikki erottaa meidät koko maailmasta. Googlasin "The Center of Universe" ja vähän pudottaen "The Best Place on Earth" eikä Suomea etusivulta löytynyt. Ei edes etusivun linkkien takaa löytyneiltä listoilta. Maailmankaikkeuden keskiö onkin siis Suomelta yhtä kaukana kuin Suomi kyseisen googlehaun etusivulta. Ja keneltä oli jäänyt huomaamatta, että internet on globaali työkalu? Universumin tason penetraatiota en tunne. Heimoasia on mielenkiitoinen, somesta onkin tulossa enemmän yksityinen. Jakaudumme heimoihin, joiden kanssa sitten sosialisoimme ja tähän meidän markkinoinnissamme tulisi vastata. Heimojensa johtajat ovat vahvoilla mutta kun kaikista ei heimopäälliköitä tule niin ostamme pääsyn mukaan mainostamalla. Ole siis heimo tai osta itsesi heimoon.
Dick Costolo: 1) Hyväksy, että ihmiset tekevät virheitä. 2) Jokainen saa olla eri mieltä kuin minä! // Arvokkainta on, että joku haastaa yrityksessä pyhänä pidetyt asiat. // Tässä on mielestäni erittäin tervettä ajattelua mutta onko Suomessa enemmän kysymys johtajuuden ongelmasta kuin tämän asian tiedostamisesta ja ymmärtämisestä? Hierarkkiset organisaatiot on virkamiesmäisesti rakennettu välttelemään virheitä. Uutta kulmaakin toki löytyy, erityisesti pienemmissä yrityksissä. Sieltä ajan kanssa voimme odottaa uutta ajattelua myös suurempiin yrityksiin.
Gary Vaynerchuk: Sosiaalisen median aikakausi on täällä, panosta siihen. // Jokainen yhtiö on lopulta mediayhtiö. // Facebook-mainonta on yhä isosti alihinnoiteltua. // Jos jollekin some tulee yllätyksenä niin terve. Tuote on ollut jo media, johtajasta tulossa mutta yrityksen osalla ollaan Suomessa vielä pilottivaiheessa. Isojakin yrityksiä on mukana matkassa, a' la OP, mutta tämän asian todellinen ymmärrys ei vielä pahemmin markkinaamme vaivaa. Facebookin osalle voisi lisätä, että meillä uskotaan vielä laajalti orgaanisen jaon toimivan. Ei toimi, siirtykää maksettuun. Se siis toimii.
Scott Galloway: Panostukset siirtyvät mainonnasta tuotekehitykseen ja mielipidevaikuttaja-markkinointiin. // Kivijalka on uusi (ja vanha) musta. // Ensimmäinen kohtaamispiste luo brändin. // Samoilla panoksilla voisi tuottaa hyvän tuotteen ja huonon palvelun tai huonomman tuotteen ja hyvän palvelun. Kumpi voittaa? Gallowaylla tuntui löytämieni kommenttien perusteella olevan eniten tuoreutta. Tuotteen tärkeys tulee korostumaan, mutta kyseessä ei ole paluu vanhaan. Jotkut kommentoijat pelkäsivät insinöörien saavan tästä uutta vastavirtaa eli tulkitsivat tuotteen ahtaasti. Laajennettuna TUOTE käsittää kaikki asiakaskohtaamiset, jotka tuotteeseen liittyvät, ei pelkkää fyysistä pakettia. Näin ajateltuna tuotekehitys ei tarkoita siirtymistä takaisin tuote(tuotanto)lähtöisyyteen vaan kokonaisvaltaisempaan tuoteajatteluun.
Samoilla paukuilla voi tuottaa hyvä tuotteen ja huonohkon palvelun tai huonomman tuotteen ja hyvän palvelun. Kumpi voittaa?
Asian voisi tulkita markkinoinnin laajentumiseksi perinteisen 4P ajattelun ulkopuolelle ja koko yrityksen integroimista asiakaslähtöisen ajattelun taakse. Kivijalan paluu on myös mielenkiintoinen asia mutta ei tarkoittane sitä, että pankkikonttorit palaavat karkottamaan lattioita sotkevia asiakkaitaan. Kaikkikanavaisuudessa kivijalka tarkoittaa aivan muuta ja sen rooli ei ole vanha musta tai edes harmaa. Hajanaisen tarkastelun jälkeen jää vaivaamaan, että tiedon tasolla olemme Suomessa kohtuullisen hyvin mukana. Meillä ei kuitenkaan ole useita mikkohyppösiä tai omia godineita, joiden henkilöbrändeistä maksettaisiin huippusummia. Miksi? Tästä surullisten laulujen maasta on kuitenkin löydetty maailman hauskin ihminen sekä Nobelin taloustieteen palkinnon voittaja mallia 2016. Kuka muuten tunsi nimen Bengt Holmström ennen 10.10.2016? Kaikesta "keveydestä" huolimatta moni tuntui saavan tapahtumasta uutta virtaa. Uusia ajatuksia mutta toivottavasti myös rohkeutta toteuttaa omia näkemyksiään, asennetta laittaa jo tehty uudelleen puntariin ja tarvittaessa jättää koko boxi taakseen. Tällaisia NBF herätyskokouksia tarvitaan! Ne ovat yksi keino siirtyä lähemmäs universumin napaa ja sinnehän pääsee kun uskot unelmiisi ja teet lujasti töitä hyvällä asenteella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti